Blogin pitäminen ei oikein ole sujunut kun ei ole sitä selkeää punaista lankaa, kuten esimerkiksi viime vuoden tulkkikoulutus. Kuitenkin kaipaan kirjoittamista, se on hyvä keino jäsentää elämää ja pistää ajatuksia purkkiin. Pysähtyä hetkeksi.
Facebookin lyhyet kommentit eivät ole sama asia, ja tarjottimella olo ihan kaikille on hieman arveluttavaa. Blogin löytävät ehkä vain harvat tuttavat/ystävät, jos hekään. Kirjoitan siis ennen kaikkea omaksi ilokseni, yritän nyt löytää sen punaisen langan omasta elämästäni. Eikö meillä kaikilla ole sellainen?
Tulkkauskeikkoja on ollut harvakseen valmistumisen jälkeen, kertaakaan en vielä ole päässyt kunnon koppiin. Nytkin olen menossa Vantaalle tulkkaamaan yhtiökokousta kahdelle riikinruotsalaiselle osanottajalle kuiskaustulkkauslaitteilla. Mutta sekin on toki kivaa ja hyvä kokemus. Kaikki toimeksiannot opettavat lisää ja hiovat ammattitaitoa.
Lähdin aamulla päivän valjetessa, lintujen laulu täytti tienoon. Pidän aamuista, ja nautin nyt tästä uudesta työeälämästä, jossa on toisinaan vedettävä bisnishynttyyt päälle ja lähdettävä keikalle. Yleensä tulkkeja löytyy pääkaupunkiseudulle lähempääkin, tällä viikolla olivat varmaan kiireisiä muualla kun minut kustannetaan paikalle. Suurin osa päivästä kuluu matkustamiseen, tulkkausta on vain 2-3 tuntia. Rahallisesti tämä ei siis juuri kannata mutta kokemusta karttuu.
Samalla käännökset ovat vähentyneet tuntuvasti, ja syynä on varmaan se, että olen hinnoitellut itseni pihalle. En ole lähtenyt puolittamaan hintoja volyymin toivossa, vaan haluan jatkaa laadukkaiden käännösten tekemistä kohtuuhinnalla. But it's all about the money. Yritän pysyä rauhallisena, jos tulkkauksia alkaa tippua enemmänkin en enää voikaan haalia käännöksiä entiseen tahtiin. Se on oikeastaan nykyinen tahtotilani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti