Keikalta

On tämä huikeaa. Puoli vuotta valmistumiseni jälkeen istun vankilassa tulkkaamassa isoa rikosjuttua, syytettyjä on 9 ja oikeudenkäyntipäiviä ainakin 8. Sain toimeksiannon eräältä opettajaltani, joka on seurannut kehittymistäni ja joka istui mukana myös loppukokeessa. Kun hän pyysi minua parikseen niin olin aivan otettu, ja uskalsin ilman muuta tarttua tähän tilaisuuteen. Jos olisin saanut kyselyn aivan tuntemattomalta, en olisi varmaan uskaltanut. Mutta nyt olen valmis puskemaan päivät läpi ja yritän saadaa haaviini niin paljon oikeusterminologiaa kuin mahdollista. Ilman muuta teen mokia koska en ole koskaan opiskellut juridiikkaa, mutta en masennu ja vajoa maan rakoon, vaan otan opikseni ja pyrin koko ajan parempaan. Miljöö on jännittävä, syytetyt piiloutuvat kuvissa takkien alle, heidät kuljetetaan erikseen selleihinsä, he eivät saa tavata toisiaan. Kukaan oikeudenkäyntiin osallistuvista ei liiku metriäkään ilman vartijoita, vessassa kävijät luotsataan ovelle ja vartija odottaa oven ulkopuolella. Rakennus on virikkeetön ja harmaan mitäänsanomaton, kaikissa ovissa panssarilasit ja lukot. Hieman toista kuin Kakolassa.